Hyvää ystävänpäivää

Päivä on jo edennyt iltaan, mutta kaikille blogiystäville haluan toivottaa mukavaa ystävänpäivää! Tänä vuonna en ollut ahkera, joten sain aikaan vain yhden ainoan ystävänpäiväkortin ja senkin pika-askarteluna. Sen sai pieni ystäväni, jota ei vielä tekstiviesti tavoita.

Viime viikkoina olen jälleen heilutellut ahkeraan kaksipäistä koukkuani ja koukunnut kahden läheisen ihmisen pyynnöstä lapaset heidän haluamissaan väreissä.

Ylemmät lapaset tein kummitytölleni, ja niissä luonnonvalkoinen lanka on Dropsin Eskimoa ja ruskea Teeteen Pallasta. Äitini lapasissa musta lanka on niinikään Eskimoa ja ruskea merinovillaista Teeteen Saraa. Taannoin toteamani peukalofobia vaivasi jälleen pahemman kerran ja en onnistunut nytkään saamaan peukaloista niin siistejä, mitä olisin halunnut. Saajilleen lapaset kuitenkin kelpasivat ja olenhan minä myös aika kriittinen omalle työn jäljelleni... Kovin vähissä tosin meinaavat olla taasen sellaiset kelit, jolloin näiden lämpimyys pääsisi kunnolla oikeuksiinsa. Josko niitä vielä tälle talvelle saataisiin edes vähän!

Lapastelua

Jokunen viikko on taas vierähtänyt ja arki lähtenyt pyörimään joululomien jälkeen. Käsitöitä on valmistunut melko nihkeästi, mutta vihdoin edes jotakin. 

Jostain kumman syystä olen vuosien varrella tehnyt hyvin vähän lapasia. Sukkia ja kämmekkäitäkin sitäkin enemmän, mutta lapaset ovat jääneet vähemmälle. Tilannetta korjatakseni tein kahdet lapaset vihdoinkin saapuneisiin talvisiin säihin käsiäni lämmittämään. 

Ensimmäistä kertaa puikoilleni pääsi Novitan Usva-lanka, kun neuloin nämä siksak-lapaset vuoden takaisen Novitan ohjeella. Tavoistani poiketen neuloin nämä pitkästä aikaa sukkapuikoilla, kun kotoa ei löytynyt sopivan kokoista magic loopiin soveltuvaa pyöröpuikkoa. Alussa olikin melkoista totuttelua ennen kuin työ lähti sukkapuikoilla sujumaan. Toisen lapasen suunnilleen puolivälissä työ pysähtyi hetkeksi, kun itseäni alkoi häiritsemään lapasten erivärisyys. Hetken aikaa mietin jo purkavani toisen ja keriväni langasta sopivamman värikohdan, mutta lopulta jatkoin ja päätin erivärisyyden vain kuuluvan langan luonteeseen. Toisen kerran työ pysähtyi peukaloiden neulomiseen. En koskaan onnistu saamaan peukalon juuresta siistiä ja jotenkin se pienen kohdan "nyhertäminen" tuntui tylsältä. Erivärisyyttä yritin tasoittaa peukaloiden värityksellä ja loppujen lopuksi sekin häiritsee, mutta olkoon. Ehkä näille käyttöä löytyy ja aika tekee tehtävänsä, ettei myöhemmin enää niin harmita.

Vastoinkäymisistä huolimatta tämä oli hauska malli neuloa. Peukalokiilan tein omalla sovelluksella, koska halusin lisäys- ja kavennusraidat jatkuvan ehjänä ja linjassaan koko matkan. Kavennuksetkin tein lapasen keskellä eri tavalla kuin ohjeessa, sillä tämä kavennus on mielestäni kauniimpi. Suunnilleen jokaisessa kuvassa lapasten väri vääristyi jonkin verran, ylemmän kuvan väri on hieman lähempänä oikeaa.

Toiset lapaset tein vaihteeksi koukkuamalla. Tällä tekniikalla saa aikaan mielestäni lämpimät ja silti mukavan notkeat käsien lämmittäjät, joita tarvitsen töissä ulkoillessani. Lapasia oli mukava koukuta, vaikka pienoinen "peukalofobiani" uhkasi näidenkin lapasten valmistumista, mutta onneksi valmista tuli melko nopeasti. Lankoina käytin Huopasta ja Nallea, poimin silmukat luonnonvalkoisella Huopasella ja keräsin harmaalla Nallella. Viitosen kaksipäisellä koukulla lapasia oli kiva tehdä.

Siksakkia

Olen jälleen saanut ilahtua suuresti, että blogissani tapahtuu myös päivitysten välillä. Muru, olet lämpimästi tervetullut lukijakseni! Lämpöinen kiitos myös teille kaikille kommentteja jättäneille, ne piristävät aina. 

Kovin nihkeästi on viime aikoina mitään valmistunut, mutta jotain sain sentään aikaan. Neuloin kummitytölleni synttärilahjaksi uusimman Novitan innoittamana sukat ja lapaset. 

Ihan mutkattomasti ei näiden valmistuminen kuitenkaan sujunut, vaan siksakkia tuli myös matkan varrelle. Novitassa olleet mallit olivat siis juuri näille langoille näissä väreissä, mutta lapasten ohje vähän takkusi ja niistä tuntui tulevan aivan liian isot. Niinpä tekele päätyi purkuun ja otin puikoille sukat lehden mallin mukaan. Varren neulottuani se ei näyttänytkään läheskään niin kivalta kuin lehden kuvassa. Purkutuomion sai siis sekin tekele ja tilalle tuli jo tutuksi tulleet Olga-sukat lasten koossa. Lapasetkin halusin kaveriksi neuloa ja niin Novitassa olleet aikuisten siksak-lapaset kutistuivat lasten kokoon raitalangasta neulottuna. Peukaloa en tehnyt ohjeen mukaan ja keskiosan kavennuksen tein eri tavalla kuin ohjeessa.

 Sukista tuli mielestäni loppujen lopuksi ihan kivat, tosin pelkään näiden olevan vielä liian isot sirojalkaiselle neidolle. Mutta onneksi jalka kasvaa...

Lapasiinkin olen lopulta melko tyytyväinen, toivottavasti nämä eivät ole taas liian pienet... Helppo ja hauska malli neuloa raitalangastakin. Tässä oli samalla UWA-tempauksen 11. työni.

Vuoden ensimmäisiä töitä

Novitan neulomossa järjestetään siis UWA-tempaus, johon tulin lähteneeksi mukaan osaksi senkin vuoksi, että saisin heräteltyä loppuvuodesta hiukan kadoksissa ollutta käsityöinnostustani. Ja aika mukavasti intoa on kyllä löytynyt, hyvä niin! Tempaus alkoi uudenvuodenaattona ja loppuu vapunaattoon. Tarkoituksena on saada valmiiksi 12 työtä, joista vähintään kymmenen tulee aloittaa tammikuun aikana ja loput maaliskuun loppuun mennessä. Tammikuu on lopuillaan ja itselläni on nyt yhdeksän työtä aloitettuna, niistä viisi on jo ehtinyt valmistuakin. 

 

  

Ensimmäisenä UWA-työnä aloitin tuubihuivin Dropsin Fabelista. Helppo, mutta kiva mallineule on samanlainen neuleen molemmilla puolilla ja se löytyi sattumalta Teeteen nettisivuilta.

Tempauksen toisena työnä tein lapaset koukkuamalla. Opin tämän tekniikan reilu vuosi sitten ja siihen jäi kirjaimellisesti koukkuun. Tein silloin jo yhdet lapaset ja ne ovat osoittautuneet hyvin lämpimiksi, joten siksi valitsin saman tekniikan tarvitessani työkäyttöön lämpimät käsineet. Punainen lanka on Novitan Huopasta ja violetti Maijaa. Lapaset ovat olleet jo kovassa käytössä ja hyviksi havaittu. 

 

Parin viime vuoden aikana minusta on tullut huivifriikki. Käytän paljon erilaisia huiveja asusteena antamaan väriä ja ilmettä vaikkapa trikoopaitojen kanssa. Tähän tarkoitukseen virkkasin helpolla pylväsvirkkauksella tuubihuivin Puro Batikista, joka on samalla UWA #3. Huivien kuvausapuna toimii erinomaisesti Tupperware-kulho :)

Kerttu-sukkien ohella yksi ehdoton suosikkisukkamallini on Petäjä-sukat. Talviaikaan käytän vallan villasukkia ohuehkoista langoista neulottuna, jotka mahtuvat mukavasti kenkiin. Usemman kerran olisin tarvinnut myös mustia villasukkia, ja nyt vasta sain sellaiset aikaan neljäntenä UWA-työnä. Lankana kokeilin ensimmäisen kerran teeteen Pallasta, joka tuntuu ihanan pehmeältä langalta ja toivottavasti kestää myös käyttöä.

 Viidentenä ja kuudentena aloittamani UWA-työt ovat vielä kesken, mutta UWA #7 ehti valmistua ensin. Kaksi paria junasukkia Woolista neulottuina matkaa hyväntekeväisyyteen pieniä jalkoja lämmittämään. UWA-töissä on paino-/ langankulutusrajoituksena vähintään 50 grammaa, ja yksi sukkapari jäi hiukan alle sen. Siksi tein samantien kaksi paria.

Yksi työ täytyy siis vielä aloittaa tammikuun aikana ja se jääneekin huomisillan projektiksi tavoilleni uskollisesti viime tipassa. En ole loppuun saakka päättänyt, mikä työ se on, mutta toivottavasti se huomisiltaan mennessä kirkastuu... Kaikkineen olen kuitenkin tähän mennessä tyytyväinen siihen, mitä tammikuussa olen saanut aikaan. Kaikki langat ovat lisäksi löytyneet omista varastoista, joten sitäkin olen hiukan saanut pienennettyä.