keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Hovineidot

Syksyn aikaan puikoilleni ilmestyy jostain kumman syystä aina sukkia... Eikä nytkään tullut poikkeusta, vaikka ensin ei meinannutkaan mistään tulla vastaan sitä mallia, jonka juuri nyt haluaisin neuloa. Lopulta se kuitenkin tuli vastaan ja niin puikoille pääsi Hovineito-sukat.




Tämä malli on ollut toteutettavien listalla siitä saakka, kun sen näin. Silmukoiden siirtely oli ainakin minulla melko hidasta ja ehkä siitä johtuen näiden neulominen alkoikin aika nopeasti tympiä, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Saatanpa joskus toisetkin Hovineidot neuloa, aika näyttää. Varren takaosassa on sama palmikkokuvio ja sukkien kärkeen jätin viimeisen kiekuran neulomatta. Toimii hyvin mielestäni näinkin. Lanka on tuttuun tapaan Maijaa ja kolmosen pyöröillä neuloin.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Dominopeitto

Niin vaan pääsi taas aikaa livahtamaan viimeisimmästä päivityksestä. Syksy on pitkällä ja jouluunkaan ei ole enää kovinkaan pitkä aika. Syksyn aikana olen kerännyt aika laihaa satoa käsityörintamalla, mutta jotakin sentään on valmistunut.


Tämä meneekin aika lailla samaan sarjaan edellisen kanssa. Eli vauvanpeitto tämäkin, tosin tällä kertaa dominotekniikalla neulottu. Viime vuonna neuloin ensimmäisen dominopeittoni ja silloin jo tekniikkaan tykästyin. Nyt vuorossa oli kevyempi versio Fabelista kolmosen puikoilla ja tarkoituksena iloiset värit. Peittoa oli mukava neuloa ja painoa tuli vain n. 250 g. Reunaan virkkasin ensin pari kerrosta kiinteitä silmukoita kirjavalla langalla ja lopuksi vielä rapuvirkkauskerros punaisella langalla. 

Parempia kuvia peitosta ei valitettavasti ole, peitto piti kuvata kiireesti sadepäivänä sisätiloissa ennen kuin se matkasi eteenpäin. Ehkä tästäkin silti jotakin selvää saa. Peiton jälkeen on valmistunut jo vähän muutakin, mutta niistä tuonnempana kunhan saan kuvia otettua.


tiistai 9. syyskuuta 2014

Ei sittenkään ufo

Kovin usein minulle käy niin, että aloitan jonkin käsityön suurella innolla ja työ tuntuu alussa etenevän vauhdilla. Sitten iskeekin tympääntyminen ja työ saa jäädä sikseen, joskus unohtuukin jonnekin. Tämän peiton kohdalla kävi juuri niin. Keväällä innostuin raikkaista keväisistä väreistä ja virkkaamisesta, perus isoäidinneliö ei kuitenkaan houkutellut. Kirjasta Virkkaillaan löytyi vähän erilainen neliön malli ja paloja syntyi mukavaan tahtiin. Kevään muut kiireet menivät ensin peiton edelle ja sitten tuli kausi, jolloin palojen virkkaaminen ei huvittanut ei sitten ollenkaan. Olin jokseenkin varma, että peiton kohtalo on ufoutuminen.


Mutta ei sittenkään! Loppukesästä virkkaus alkoi taas houkuttaa ja niin peitto edistyi vauhdilla ja lopulta valmistuikin. Lanka on seiskaveikkaa ja vauvan peitoksi hyväntekeväisyyteen tarkoitettu. Eipä tämä siis mikään iso työ ollut, mutta hyvä mieli on siitä, että vältin ufoutumisen!


Loppukesän aikaan valmistui myös muutama nuttu suurelta osin jämälangoista. Näiden nuttujen kohdalla on hyvä mieli siitä, että sain hukutettua näihin aika monta pienempää tai isompaakin jämänyssykkää. Mutta en suinkaan kaikkia...

torstai 28. elokuuta 2014

Kesälaitumilta

Pääsipä taas tämä bloggaustauko kovin pitkäksi... Kesäaikana käsityöt jäivät aika vähiin, kuten tavallista. Tässä hiukan terveisiä ompelukoneen ääreltä, kun kesä alkaa vähitellen kääntyä syksyyn.


Lehmistä pitävälle veljentyttärelleni ompelin tämän lehmäkassin. Mallin ja kaavan muokkailin itse saajan toiveiden suuntaisesti, mutta täysin tyytyväinen tähän en ole. Kassin suulla vuorin puolella on vetoketju, mutta se olisi voinut olla muutaman sentin lyhyempi. Nyt se "pingottaa" ikävästi tuossa yläosassa ainakin omissa silmissäni, mutta olkoot. Pysyvät tavarat ainakin mukana, mikä oli nimenomaan yksi toiveista.


Ja sitten jälleen kerran pari pussukkaa samalla tutulla suosikkimallillani. Minusta tuo orvokkikangas oli niin kaunista, että sitä oli kesällä ihan pakko ostaa pieni pala pussukkaompeluksia varten. Nämä ovat jo menneet eteenpäin, mutta onneksi kangasta on vielä sen verran, että saan ommeltua siitä vielä pussukan itsellenikin :)

torstai 10. heinäkuuta 2014

Kesävaatetta

Joka kesä mieleni tekee uusia kesävaatteita - vanhat näyttävät jotenkin vaan niin nuhjaantuneilta. Tämä kesä ei tuonut poikkeusta, ja myös alkukesän matkalle tarvittiin totta kai uusia vaatteita. Tällä kertaa ylitin itseni ja ompelin osan niistä itse. Vuosia sitten ompelin lähes tulkoon kaikki vaatteeni itse, mutta sitten neuleinnostus iski ja nyt en pitkään aikaan ole ommellut yhtäkään vaatekappaletta itselleni. Siksi voin sanoa ylittäneeni itseni...


Tämän tunikan kangas on pellavaa, ja kaava vuosien takaisesta Käsityölehdestä. Kaava oli hyvä, tunika helppo ja nopea ommella, joten melko varmasti samalla kaavalla ompelen myöhemmin vielä muutaman tunikan lisää.


Myös tätä Käsityölehden tunikan kaavaa voisin käyttää myöhemminkin. Kangas on läpikuultavaa ryppypuuvillaa, pääntien kanttasin satiinivinonauhalla. Hihansuissa on kapea kuminauha. Valkoisen topin päällä pidettynä tämä osoittautui oikein mukavaksi vaatteeksi. 



Molempien hameiden kaava on viime syksyn Modasta. Kirjavassa hameessa on yläosastaan kiinniommeltuja laskoksia, jotka antavat helmaan väljyyttä, hameen kangas on viskoosia. Yksivärisen hameen tein vuorin kaavalla ilman laskoksia sekoitekankaasta. Näistäkin hameista pidän kovasti.

Kaikkineen olen näihin vaatteisiin tyytyväinen ja mikä parasta, kynnys vaatteiden ompeluun madaltui melkoisesti saadessani hyvin käyttökelpoisia vaatteita aikaan. Kuvat sen sijaan ovat huonoja, pahoitteluni siitä!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Lahjaksi

Juhlia on tulossa ja sehän tietää lahjojen hankkimista - tai tässä tapauksessa tekemistä. Kerrankin olen siinä tilanteessa, että lahjat ovat valmiina jo hyvissä ajoin! Uskallan ne myös blogata, sillä todennäköisyys sille, että saajat blogiini eksyvät, on olemattoman pieni. Ja ainakin osittain heillä on vihiä siitä, mitä on tulossa... Melko yksipuolisia nämä lahjat nimittäin ovat.



Enpä ole aikaisemmin kesäjuhliin villasukkia neulonut lahjaksi, mutta nyt neuloin. Nämä sukat matkaavat kanssani valtameren taakse häälahjaksi sukulaisilleni, joita en ole koskaan vielä tavannut. Sukkien kokotiedot sain morsiamen sisarelta, jonka olen tavannut hänen käytyään Suomessa pari vuotta sitten. Neuloin silloin hänelle muistoksi Petäjä-sukat, jotka ovat olleet todella mieleiset. Niinpä sama malli päätyi näihinkin sukkiin, yksi ehdoton suosikkisukkamallini. Luonnonvalkoiset naisten sukat neuloin Maijasta ja siniset miesten sukat vanhasta 150 g kerässä olleesta Nallesta.


Sukkien kaveriksi tarvittiin tietysti kortti. Hääkortiksi tässä on ehkä vähän kylmät värisävyt, mutta tarkoituksella valitsin nämä värit Suomen lipun värejä silmällä pitäen, lisukkeena hopeaa. Kortti on kyllä suorareunainen, vaikka kuva toisin väittää...



Nämä sukat ovat puolestaan rippilahja ystäväperheeni esikoiselle. Hän nimenomaan toivoi minulta lahjaksi villasukkia, joten lahjapulma oli hetkessä ratkaistu. Sukkien lanka on Maijaa, väri saajan lempivärejä ja mallineule kahden silmukan palmikkoa.


Ja tässä vielä rippikortti, kuinkas muuten. Samaa tuttua pelkistettyä tyyliäni... Tähän korttiin hain ideaa jostain syystä hyvinkin pitkään, ja ylläolevaan lopputulokseen en ehkä täysin tyytyväinen ole, mutta tällä mennään.


tiistai 3. kesäkuuta 2014

Muutama kortti

Yritetäänpä nyt pitää hiukan lyhyempiä bloggausvälejä...
Vaihteeksi olen saanut taas askarrella, kun tarve oli useammallekin kortille.



Pitkästä aikaa oli tarvetta ylioppilaskorteille. Näistä tuli loppujen lopuksi varsin minimalistisia, mutta tyylilleni uskollisena en edes lähtenyt yrittämään kovin monista eri elementeistä koostuvaa korttia. Lakit menivät hiukan eri kohdille, mutta eipä kai se haittaa, kun korttien saajat eivät edes tunne toisiaan.


Samaa tyyliä tosin aivan eri tarkoitukseen jatkoin tässä eläkkeelle jäävälle työkaverilleni tekemässäni kortissa. Virkatun kukan ohje löytyy täältä. Tämä kortti ei ole vielä saajalleen asti löytänyt, mutta en usko hänen blogissani vierailevan niin rohkenen sen blogata saman tien.

Kortteja tarvitaan myös jatkossa, mutta niistä myöhemmin lisää - kunhan saan ne ensin tehtyä :)

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kesän kynnyksellä

Kovin laiska bloggaaja olen viime aikoina ollut... Viimeksi oltiin menossa kohti kevättä ja nyt ollaan jo kesän kynnyksellä. Puuhaa on ollut toki jos jonkinlaista ja vielä riittää, mutta nyt täytyy välillä ottaa itseään niskasta kiinni. Näistä puuhailuista kun saattaapi jotain ilmestyä tänne blogiinkin myöhemmin.

Siis asiaan, aikoja sitten sain haasteita kaksin kappalein. Niistä kiitos Timantulle ja Katsalle!
Homman nimi on seuraavanlainen:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen haastetuille.  
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.  
4. Haastettujen tulee haastaa 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.  
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.  
6. Ei takaisin haastamista.

Ensin jotakin itsestäni...
1. En osaisi elää ilman käsitöitä
2. Olen suorittanut myös alan ammattitutkinnon, mutta toimin vallan eri alalla
3. Minulla on hyvä työpaikka ja saan tehdä työtä, josta pidän
4. Olen maatalon tytär
5. Vesi on minulle tärkeä elementti
6. Kammoksun ja inhoan käärmeitä
7. Odotan kovasti tulevaa kesää
8. Minulla on kolme ihanaa kummilasta
9. Pystyn elämään ilman facebookia
10. Pidän myös leipomisesta
11. En osaa piirtää

Sitten Timantun kysymykset:
1. Kaksi asiaa, jotka ottaisit mukaasi autiolle saarelle?
- lankaa ja puikot
2. Polkupyörä vai auto?

- auto
3. Matkusteletko mieluummin kotimaassa vai ulkomailla?

- enimmäkseen kotimaassa
4. Ihanne asuinympäristösi, maalla vai kaupungissa?

- maalla
5. Mistä iloitset?

- arjen pienistä mukavista hetkistä
6. Mistä ärsyynnyt?

- ihmisten liiallinen itsekeskeisyys
7. Tunne vai järki?

- useimmiten järki, mutta riippuu tilanteesta
8. Minkälaisista elokuvista pidät?

- monenlaisista, mutta viime aikoina olen kiinnostunut elokuvista, joissa on jonkinlainen kytkös tositapahtumiin
9. Lempiruokasi?

- kanaruuat
10. Oletko aamu- vai iltaihminen?

- ilta
11. Kaukaisin paikka, jossa olet käynyt?

- Skotlanti, mutta tänä kesänä asiaan on tulossa muutos :)

Katsan kysymykset:
1. Jos saisit vapauden valita, mikä olisit?
- liian vaikea kysymys...
2. Mistä et luopuisi?
- läheisistäni ja ystävistä
3. Mitä rakastat eniten maailmassa?
- kotimaatani
4. Mitä inhoat eniten maailmassa?
- sotia ja kansojen välistä eripuraa
5. Mikä sai sinut valitsemaan nykyisen ammattisi?
- se on loppujen lopuksi pitkä tarina, jota on vaikea lähteä tiivistämään...
6. Mikä saa sinut tuntemaan kevään ja kesä tulleen?
- luonnon vihreys ja tuoksu
7. Oletko tärpästikkelisiivousintoilija vai siivoatko 5 minuuttia ennen vieraiden tuloa?
- se jälkimmäinen...
8. Minkälaisia kirjoja luet? 
- vaihtelevasti, viime aikoina kotimaisten kirjailijoiden romaaneja
9. Mikä asia saa sinut hyvälle tuulelle?
- onnistuminen jossakin asiassa, ystävän puhelinsoitto, aurinkoinen sää jne...
10. Entä mikä asia saa pahalle tuulelle?
- pitämättömät lupaukset, ihmisten liiallinen itsekkyys 
11. Mitä sinulle kuuluu juuri nyt?
- suhteellisen hyvää

Omat kysymykseni haastetuille:
1. Mille asialle nauroit viimeksi?
2. Ompelu- vai neulekone?
3. Kahvi vai tee?
4. Lempipaikkasi kotona?
5. Viimeisin käsityö, jonka olet saanut valmiiksi?
6. Mikä on suuritöisin käsityö, jonka olet tehnyt ja josta olet ylpeä?
7. Kodinkone, jota ilman et tulisi toimeen?
8. Mitä sinulla on liikaa?
9. Mitä sinulla on liian vähän?
10. Asia, joka pitäisi hoitaa/ tehdä, mutta on vielä jäänyt hoitamatta/ tekemättä?
11. Alkuvuoden mieleenpainuvin tapahtuma?

Haastan mukaan seuraavat blogit:


Tuossa ei nyt yhtätoista blogia ole, mutta menköön näin... 

Ja ettei tämä postaus vallan ilman käsitöitä mene, niin loppuun vielä yksi nuttu:



Nutun lankana jälleen kerran Nalle. Nyt jo voisi kyllä luulla, etten teekään enää muita käsitöitä kuin nuttuja... Mutta voin vakuuttaa, että se ei ole totta. Tämä nuttu valmistui useampi viikko sitten ja sen jälkeen ei ole uutta nuttua puikoilla näkynyt :)

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kevättä kohti

Kevät on edennyt kohisten ja bloggaustauko on päässyt venähtämään taasen kovin pitkäksi. Ehkä pientä kevätväsymystä on ollut havaittavissa myös käsityörintamalla, mutta jotakin on kuitenkin myös valmistunut.



Nuttujen neulominen on innostanut edelleen ja niinpä neljä nuttua on valmistunut ja matkannut myös jo eteenpäin. Lankana on Nalle alemman kuvan oikeanpuoleista lukuunottamatta, jossa kuvioväri on edellisen postauksen sukista jäänyttä lankaa. Nallen pätkävärjätyt langat vaan tekevät väistämättä pieniä osin rumiakin laikkuja, mutta toivottavasti ne eivät nuttujen käyttäjiä haittaa...


Aikaa on kulunut siitä, kun olen uusia huiveja itselleni tehnyt, niin nyt täytyi korjata tilanne. Dropsin Fabelista neuloin helpon tuubihuivin, samalla mallilla kuin joskus aiemminkin. Lankaa meni vajaa kaksi kerää ja tekovaiheessa hiukan häiritsi toisen kerän erilainen väritys, vaikka langat olivatkin samaa erää. Värisävyt olivat erilaiset ja värit toistuivat hyvin epäsäännöllisesti. Mutta eipä sitä huomaa huivin ollessa kaulassa.


Tässä vielä kehnonpuoleinen kuva, mutta tässä näkyy mallineule paremmin. Mallineule on samanlainen molemmin puolin ja sen bongasin aikoinaan Teeteen nettisivuilta.


Kummityttöni täytti jälleen kevättalvella vuosia ja tällä kertaa lahjan itsetehty osuus oli saajan äidin pyynnöstä säärystimet. Näiden kanssa tuli pähkäiltyä tovi jos toinenkin, vaikka näinkin yksinkertaisesta työstä on kyse. Lopputulos oli kuitenkin sopiva ja saajalleen mieluinen, niin mikä sen palkitsevampaa tekijälle. Sandnesin Lanetista nämä neuloin Novitan vauvansukkaohjeesta otetulla mallineuleella.


Lopuksi jälleen pari korttiaskartelua. Tokihan synttärilahja vaati seurakseen itsetehdyn kortin, joka syntyi pikaisesti pienessä kiireessä, ja lopputulos onkin sen näköinen...


Tämä onnittelukortti kuuluu työporukan kesken antamaamme lahjaan 20-vuotiaalle nuorelle naiselle. Sydämen toteutin pitkästä aikaa iristaittelulla. Aikoinaan tein sillä tekniikalla paljonkin kortteja, mutta nyttemmin se on jäänyt vähän taka-alalle. Iristaittelu on kuitenkin helppo ja hauska tekniikka, joten kokonaan ei sitä parane unohtaa.

Tällaisia kuvia tällä erää. Josko seuraavaan bloggaukseen ei menisi niin kauan mitä nyt... Joka tapauksessa toivon kaikille aurinkoisia, kauniita keväisiä päiviä!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kaksi nuttua ja sukat

Viikkoja on taas vierähtänyt ja jotakin valmistunutkin, mutta kuvien siirto koneelle taas otti aikaa... Tällä kertaa hurahdin minäkin sitten näihin hyväntekeväisyysnuttuihin. Olen näitä muutamia toki aikaisemminkin neulonut, mutta nyt huomasin innostuvani näistä toden teolla ja suunnittelevani jo seuraavien nuttujen väritystä.


Alkuun kaksi nuttua, joissa lanka on muuten Nallea, paitsi sininen lanka Maijaa. Pyörönä neuloin kolmepuolikkaan puikoilla; nutuissa se tuntuu olevan sopiva puikkokoko melko tiukalle käsialalleni.


Joku aika sitten sain äidiltäni tuliaisiksi kerän Regian Adventure colour -lankaa. Mitäpä minä muuta hyvästä sukkalangasta neuloisin kuin tuttuakin turvallisemmat perussukat. Vaikka langan väritys poikkeaakin lempiväreistäni, pidän näistä sukista todella paljon. Lanka on Nallen vahvuista ja neuloin sukat magic loopina kolmosen puikoilla, enkä jälleen yrittänytkään kohdistaa raitoja.

Sukkien ja nuttujen myötä toivottelen myös hyvää naistenpäivää!


perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää

Päivä on jo edennyt iltaan, mutta kaikille blogiystäville haluan toivottaa mukavaa ystävänpäivää! Tänä vuonna en ollut ahkera, joten sain aikaan vain yhden ainoan ystävänpäiväkortin ja senkin pika-askarteluna. Sen sai pieni ystäväni, jota ei vielä tekstiviesti tavoita.


Viime viikkoina olen jälleen heilutellut ahkeraan kaksipäistä koukkuani ja koukunnut kahden läheisen ihmisen pyynnöstä lapaset heidän haluamissaan väreissä.




Ylemmät lapaset tein kummitytölleni, ja niissä luonnonvalkoinen lanka on Dropsin Eskimoa ja ruskea Teeteen Pallasta. Äitini lapasissa musta lanka on niinikään Eskimoa ja ruskea merinovillaista Teeteen Saraa. Taannoin toteamani peukalofobia vaivasi jälleen pahemman kerran ja en onnistunut nytkään saamaan peukaloista niin siistejä, mitä olisin halunnut. Saajilleen lapaset kuitenkin kelpasivat ja olenhan minä myös aika kriittinen omalle työn jäljelleni... Kovin vähissä tosin meinaavat olla taasen sellaiset kelit, jolloin näiden lämpimyys pääsisi kunnolla oikeuksiinsa. Josko niitä vielä tälle talvelle saataisiin edes vähän!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Lapastelua

Jokunen viikko on taas vierähtänyt ja arki lähtenyt pyörimään joululomien jälkeen. Käsitöitä on valmistunut melko nihkeästi, mutta vihdoin edes jotakin. 

Jostain kumman syystä olen vuosien varrella tehnyt hyvin vähän lapasia. Sukkia ja kämmekkäitäkin sitäkin enemmän, mutta lapaset ovat jääneet vähemmälle. Tilannetta korjatakseni tein kahdet lapaset vihdoinkin saapuneisiin talvisiin säihin käsiäni lämmittämään. 


Ensimmäistä kertaa puikoilleni pääsi Novitan Usva-lanka, kun neuloin nämä siksak-lapaset vuoden takaisen Novitan ohjeella. Tavoistani poiketen neuloin nämä pitkästä aikaa sukkapuikoilla, kun kotoa ei löytynyt sopivan kokoista magic loopiin soveltuvaa pyöröpuikkoa. Alussa olikin melkoista totuttelua ennen kuin työ lähti sukkapuikoilla sujumaan. Toisen lapasen suunnilleen puolivälissä työ pysähtyi hetkeksi, kun itseäni alkoi häiritsemään lapasten erivärisyys. Hetken aikaa mietin jo purkavani toisen ja keriväni langasta sopivamman värikohdan, mutta lopulta jatkoin ja päätin erivärisyyden vain kuuluvan langan luonteeseen. Toisen kerran työ pysähtyi peukaloiden neulomiseen. En koskaan onnistu saamaan peukalon juuresta siistiä ja jotenkin se pienen kohdan "nyhertäminen" tuntui tylsältä. Erivärisyyttä yritin tasoittaa peukaloiden värityksellä ja loppujen lopuksi sekin häiritsee, mutta olkoon. Ehkä näille käyttöä löytyy ja aika tekee tehtävänsä, ettei myöhemmin enää niin harmita.


Vastoinkäymisistä huolimatta tämä oli hauska malli neuloa. Peukalokiilan tein omalla sovelluksella, koska halusin lisäys- ja kavennusraidat jatkuvan ehjänä ja linjassaan koko matkan. Kavennuksetkin tein lapasen keskellä eri tavalla kuin ohjeessa, sillä tämä kavennus on mielestäni kauniimpi. Suunnilleen jokaisessa kuvassa lapasten väri vääristyi jonkin verran, ylemmän kuvan väri on hieman lähempänä oikeaa.


Toiset lapaset tein vaihteeksi koukkuamalla. Tällä tekniikalla saa aikaan mielestäni lämpimät ja silti mukavan notkeat käsien lämmittäjät, joita tarvitsen töissä ulkoillessani. Lapasia oli mukava koukuta, vaikka pienoinen "peukalofobiani" uhkasi näidenkin lapasten valmistumista, mutta onneksi valmista tuli melko nopeasti. Lankoina käytin Huopasta ja Nallea, poimin silmukat luonnonvalkoisella Huopasella ja keräsin harmaalla Nallella. Viitosen kaksipäisellä koukulla lapasia oli kiva tehdä.


torstai 2. tammikuuta 2014

Hyvää uutta vuotta

Otsikossa se jo tulikin - ensimmäisenä haluan toivottaa juuri sinulle onnekasta vuotta 2014!

Jotakin pientä olen joulun jälkeen saanut jo valmiiksikin. Viime vuoden puolella valmistui tämä huivi Rose mohairista.


Jälleen kerran totesin, miten hankala näitä on kuvata, mutta toivottavasti tästä jotakin tolkkua saa. Malli on talven 2012 Novitasta, ohjeen mukaan neuloin tasona ja ennen päiden ompelua kiepsautin kerran kierteelle.


Tälle vuodelle valmistui ensimmäisenä uudenvuodenpäivän pikavirkkauksena uuden kännykkäni suojapussi. Mielessä kävi monenlaisia versioita, joita tekisin, mutta pikainen tarve teki tästä versiosta hyvin yksinkertaisen. Ehkäpä teenkin näitä lisää, voinpa sitten vaihdella eri tilanteissa ja tarkoituksissa... Jostain jämäkerästä tämän virkkasin, käsittääkseni lanka on vanhaa Novitan spektri plussaa, mutta varma en ole.