Lahjaksi

Juhlia on tulossa ja sehän tietää lahjojen hankkimista - tai tässä tapauksessa tekemistä. Kerrankin olen siinä tilanteessa, että lahjat ovat valmiina jo hyvissä ajoin! Uskallan ne myös blogata, sillä todennäköisyys sille, että saajat blogiini eksyvät, on olemattoman pieni. Ja ainakin osittain heillä on vihiä siitä, mitä on tulossa... Melko yksipuolisia nämä lahjat nimittäin ovat.

Enpä ole aikaisemmin kesäjuhliin villasukkia neulonut lahjaksi, mutta nyt neuloin. Nämä sukat matkaavat kanssani valtameren taakse häälahjaksi sukulaisilleni, joita en ole koskaan vielä tavannut. Sukkien kokotiedot sain morsiamen sisarelta, jonka olen tavannut hänen käytyään Suomessa pari vuotta sitten. Neuloin silloin hänelle muistoksi Petäjä-sukat, jotka ovat olleet todella mieleiset. Niinpä sama malli päätyi näihinkin sukkiin, yksi ehdoton suosikkisukkamallini. Luonnonvalkoiset naisten sukat neuloin Maijasta ja siniset miesten sukat vanhasta 150 g kerässä olleesta Nallesta.

Sukkien kaveriksi tarvittiin tietysti kortti. Hääkortiksi tässä on ehkä vähän kylmät värisävyt, mutta tarkoituksella valitsin nämä värit Suomen lipun värejä silmällä pitäen, lisukkeena hopeaa. Kortti on kyllä suorareunainen, vaikka kuva toisin väittää...

Nämä sukat ovat puolestaan rippilahja ystäväperheeni esikoiselle. Hän nimenomaan toivoi minulta lahjaksi villasukkia, joten lahjapulma oli hetkessä ratkaistu. Sukkien lanka on Maijaa, väri saajan lempivärejä ja mallineule kahden silmukan palmikkoa.

Ja tässä vielä rippikortti, kuinkas muuten. Samaa tuttua pelkistettyä tyyliäni... Tähän korttiin hain ideaa jostain syystä hyvinkin pitkään, ja ylläolevaan lopputulokseen en ehkä täysin tyytyväinen ole, mutta tällä mennään.

Muutama kortti

Yritetäänpä nyt pitää hiukan lyhyempiä bloggausvälejä...
Vaihteeksi olen saanut taas askarrella, kun tarve oli useammallekin kortille.

Pitkästä aikaa oli tarvetta ylioppilaskorteille. Näistä tuli loppujen lopuksi varsin minimalistisia, mutta tyylilleni uskollisena en edes lähtenyt yrittämään kovin monista eri elementeistä koostuvaa korttia. Lakit menivät hiukan eri kohdille, mutta eipä kai se haittaa, kun korttien saajat eivät edes tunne toisiaan.

Samaa tyyliä tosin aivan eri tarkoitukseen jatkoin tässä eläkkeelle jäävälle työkaverilleni tekemässäni kortissa. Virkatun kukan ohje löytyy täältä. Tämä kortti ei ole vielä saajalleen asti löytänyt, mutta en usko hänen blogissani vierailevan niin rohkenen sen blogata saman tien.

Kortteja tarvitaan myös jatkossa, mutta niistä myöhemmin lisää - kunhan saan ne ensin tehtyä :)

Kevättä kohti

Kevät on edennyt kohisten ja bloggaustauko on päässyt venähtämään taasen kovin pitkäksi. Ehkä pientä kevätväsymystä on ollut havaittavissa myös käsityörintamalla, mutta jotakin on kuitenkin myös valmistunut.

Nuttujen neulominen on innostanut edelleen ja niinpä neljä nuttua on valmistunut ja matkannut myös jo eteenpäin. Lankana on Nalle alemman kuvan oikeanpuoleista lukuunottamatta, jossa kuvioväri on edellisen postauksen sukista jäänyttä lankaa. Nallen pätkävärjätyt langat vaan tekevät väistämättä pieniä osin rumiakin laikkuja, mutta toivottavasti ne eivät nuttujen käyttäjiä haittaa...

Aikaa on kulunut siitä, kun olen uusia huiveja itselleni tehnyt, niin nyt täytyi korjata tilanne. Dropsin Fabelista neuloin helpon tuubihuivin, samalla mallilla kuin joskus aiemminkin. Lankaa meni vajaa kaksi kerää ja tekovaiheessa hiukan häiritsi toisen kerän erilainen väritys, vaikka langat olivatkin samaa erää. Värisävyt olivat erilaiset ja värit toistuivat hyvin epäsäännöllisesti. Mutta eipä sitä huomaa huivin ollessa kaulassa.

Tässä vielä kehnonpuoleinen kuva, mutta tässä näkyy mallineule paremmin. Mallineule on samanlainen molemmin puolin ja sen bongasin aikoinaan Teeteen nettisivuilta.

Kummityttöni täytti jälleen kevättalvella vuosia ja tällä kertaa lahjan itsetehty osuus oli saajan äidin pyynnöstä säärystimet. Näiden kanssa tuli pähkäiltyä tovi jos toinenkin, vaikka näinkin yksinkertaisesta työstä on kyse. Lopputulos oli kuitenkin sopiva ja saajalleen mieluinen, niin mikä sen palkitsevampaa tekijälle. Sandnesin Lanetista nämä neuloin Novitan vauvansukkaohjeesta otetulla mallineuleella.

Lopuksi jälleen pari korttiaskartelua. Tokihan synttärilahja vaati seurakseen itsetehdyn kortin, joka syntyi pikaisesti pienessä kiireessä, ja lopputulos onkin sen näköinen...

Tämä onnittelukortti kuuluu työporukan kesken antamaamme lahjaan 20-vuotiaalle nuorelle naiselle. Sydämen toteutin pitkästä aikaa iristaittelulla. Aikoinaan tein sillä tekniikalla paljonkin kortteja, mutta nyttemmin se on jäänyt vähän taka-alalle. Iristaittelu on kuitenkin helppo ja hauska tekniikka, joten kokonaan ei sitä parane unohtaa.

Tällaisia kuvia tällä erää. Josko seuraavaan bloggaukseen ei menisi niin kauan mitä nyt... Joka tapauksessa toivon kaikille aurinkoisia, kauniita keväisiä päiviä!

Hyvää ystävänpäivää

Päivä on jo edennyt iltaan, mutta kaikille blogiystäville haluan toivottaa mukavaa ystävänpäivää! Tänä vuonna en ollut ahkera, joten sain aikaan vain yhden ainoan ystävänpäiväkortin ja senkin pika-askarteluna. Sen sai pieni ystäväni, jota ei vielä tekstiviesti tavoita.

Viime viikkoina olen jälleen heilutellut ahkeraan kaksipäistä koukkuani ja koukunnut kahden läheisen ihmisen pyynnöstä lapaset heidän haluamissaan väreissä.

Ylemmät lapaset tein kummitytölleni, ja niissä luonnonvalkoinen lanka on Dropsin Eskimoa ja ruskea Teeteen Pallasta. Äitini lapasissa musta lanka on niinikään Eskimoa ja ruskea merinovillaista Teeteen Saraa. Taannoin toteamani peukalofobia vaivasi jälleen pahemman kerran ja en onnistunut nytkään saamaan peukaloista niin siistejä, mitä olisin halunnut. Saajilleen lapaset kuitenkin kelpasivat ja olenhan minä myös aika kriittinen omalle työn jäljelleni... Kovin vähissä tosin meinaavat olla taasen sellaiset kelit, jolloin näiden lämpimyys pääsisi kunnolla oikeuksiinsa. Josko niitä vielä tälle talvelle saataisiin edes vähän!

Rauhallista joulua

Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa... 
Näin lauletaan neljäntenä adventtisunnuntaina ja joulu todellakin jo sarastaa. Ikkunasta kun katsoo, ei joululta tunnu yhtään, mutta joulu tulee silti. 

Kaikille blogini lukijoille ja täällä vieraileville haluan siis toivottaa oikein rauhallista ja valoisaa joulun aikaa!

Loppuun vielä vähän joulukorttiaskartelua. Nämä kortit tein vasta tällä viikolla ja annoin saajilleen käteen. Jälleen kerran harrastin korteissani näitä virkattuja pieniä juttuja, näin joulun alla sydämiä ja lumitähtiä.

Vielä täytyisi muutama pikainen pakettikortti tehdä, ja sitten onkin joulun askartelut tehtynä. Joulun pyhien jälkeen odottaakin hiukan toisenlaiset askartelut - joululomani perinteisiin on kuulunut jo useampana vuonna 1000 palan palapelin kokoaminen, ja tarkoitus on pitää perinteestä kiinni tänäkin vuonna :)

Joulu on jo ovella...

Joululaulut ovat soineet viime aikoina sekä töissä että kotona, ja kyllähän niitä kelpaa kuunnella juuri tähän aikaan vuodesta. Lähes tulkoon joka joulu omiin perinteisiini kuuluu joulukorttien askartelu samalla joululauluja kuunnellen. Niin tänäkin vuonna. 

Tässä osa tämänvuotisista korteista. Ideaa mietin taas kerran ties kuinka pitkään ja lopulta oli joku ratkaisu tehtävä, kun viimeinen postituspäivä alkoi olla käsillä. Olen enemmän pelkistettyjen korttien ystävä ja niinpä nämäkin ovat hyvin yksinkertaisia. Enpä tähän lopputulokseen kovin tyytyväinen ole, mutta näillä mentiin tällä kertaa. Ja kuinka ollakaan, korttien lähettämisen jälkeen mieleen alkoi tulla useampiakin kortti-ideoita... Nyt olisikin hyvä tehdä niistä vähintäänkin mallikappaleet ensi vuotta ajatellen, mutta saa nähdä miten käy. 

Yleensä pyrin tekemään pakettikortitkin itse, joskus hiukan enemmän panostaen ja joskus vähemmän. Tässä illan pika-askarteluna yksi pakettikortti kovin epätarkassa kuvassa. 

Ja ettei päivitys vallan askarteluksi menisi, loppuun vielä joulusukkia, jotka neuloin työkaverilleni avustaakseni häntä pukin kontin täyttämisessä. Eipä näissä mitään ihmeellistä, perussukat seiskaveikan raitalangasta, toiveiden mukaisesti. Sukkia neuloin yhteensä neljät, mutta viimeiset valmistuivat vasta näiden ehdittyä jo eteenpäin. 

Tilkkutyötä

Joitakin vuosia sitten käsityöharrastukseni oli oikeastaan pelkästään ompelua. Puikot eivät pysyneet kädessäni juuri ollenkaan, virkkuukoukku satunnaisesti. Sitten kävi niin, että osat vaihtuivat, ja viime vuosina ompelukone onkin saanut olla kovin rauhassa. Tässä kevään mittaan alkoi vähitellen mielenkiinto ompeluunkin palailla. 

Viimeisin käsityöprojektini olikin vaihteeksi ompelutyö. Useamman vuoden ajan olen haaveillut tekeväni jossain vaiheessa vanhimmalle kummitytölleni tilkkupeiton. Nyt oli aika vihdoin tehdä haaveista totta, sillä hän vietti viime sunnuntaina rippijuhliaan. Kummityttöni oli tosin aikeistani tietoinen ja valitsikin itse kankaat ja peiton värimaailman huoneensa sisustukseen sopivaksi. 

Ihan ensimmäinen tilkkutyöni tämä ei ollut, ehkä en muuten hommaan olisi ryhtynytkään. Edellisen tikkutyön tekemisestä on kyllä kulunut reilusti useampi vuosi ja niinpä aloittamisen kynnys oli korkea. Rippijuhlapäivä kuitenkin lähestyi kovaa vauhtia ja loppujen lopuksi peitto valmistui vajaassa kolmessa viikossa töissä käymisen ohella. 

Peitto koostuu 48 neljän neliön blokista ja sommittelin blokit vinottain symmetrisesti.  Tikkasin peiton koneella ja tikkauksista muodostui neliöihin lävistäjät. Kaikkineen peitolla on kokoa noin 175 x 220 cm ja osittain siitä johtuen peitosta oli vaikea saada riittävän selkeää kuvaa. Toivottavasti näistä kuvista sentään jotain selkoa saa.

Vaikka peitto valmistuikin melko nopeasti, mahtui matkan varrelle monenlaista pientä ja vähän isompaakin vastoinkäymistä. Lopputulokseen olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen ja siltä vaikutti myös kummityttöni saadessaan lahjan käsiinsä. Sormet alkoivat syyhytä jälleen tilkkutöihin, joten saa nähdä, puuhailenko tilkkujen parissa tässä vielä myöhemminkin.

Lopuksi vielä hiukan askartelua, sillä täytyihän juhlapäivän kunniaksi myös kortti askarrella. Tällä kertaa olen siihen itsekin tyytyväinen. Kiitokset korttiin liittyvistä ajatuksista hyvälle ystävälleni :)

Onnitellen

Kiitokset kommenteistanne! Ne rohkaisivat laittamaan askartelujani myös jatkossa tänne blogiin... Niin kuin nytkin. Tarve korttiaskarteluun ilmeni jälleen, kun kummitätini täytti pyöreitä vuosia. Täysin tyytyväinen en korttiin kylläkään ole, mutta tällainen lähti postin mukana juhlia välttelevälle sankarille.

Helppo virkattu kukkanen löytyy tästäkin kortista, ohje siihen löytyy kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia. Mielestäni mukava ja hyvä kirja.

Pientä näperrystä

Jälleen blogiini on löytänyt uusi lukija - Liila, lämpimästi tervetuloa! Kiitos kaunis myös kommenteistanne, mukava, että jätätte viestiä vierailustanne :)

Valmistuneiden käsitöiden osuus on viime aikoina jäänyt kovin vähäiseksi, mutta josko jotain pientä näpertelyä kuitenkin tänne laittaisin.

Jokin aika sitten vietimme veljentyttäreni synttäreitä. Seitsemänvuotias neitonen aloittaa syksyllä koulutien ja sitä ajatellen virkkasin hänelle osaksi lahjaa penaalin. Ihan yksinkertainen perusmalli kiinteillä silmukoilla, koristeeksi ketjuvirkkauksella pieni sydän ja S-kirjain neitosen nimen mukaan. Koristelangalla vielä vetoketjuun "lisälenkki". Penaali on virkattu Miamista, koristelanka Cotton lightia. 

Eilisen äitienpäivän merkeissä oma äitini sai välimatkasta johtuen äitienpäiväkukkaset korttiin virkattuna postin mukana. Askartelu on minusta myös mukavaa puuhaa, varsinkin korttiaskartelu. Pieniä kukkasia on kiva virkkailla silloin tällöin ja yleensä ne päätyvät juuri kortteihin.