Kesälaitumilta

Pääsipä taas tämä bloggaustauko kovin pitkäksi... Kesäaikana käsityöt jäivät aika vähiin, kuten tavallista. Tässä hiukan terveisiä ompelukoneen ääreltä, kun kesä alkaa vähitellen kääntyä syksyyn.

Lehmistä pitävälle veljentyttärelleni ompelin tämän lehmäkassin. Mallin ja kaavan muokkailin itse saajan toiveiden suuntaisesti, mutta täysin tyytyväinen tähän en ole. Kassin suulla vuorin puolella on vetoketju, mutta se olisi voinut olla muutaman sentin lyhyempi. Nyt se "pingottaa" ikävästi tuossa yläosassa ainakin omissa silmissäni, mutta olkoot. Pysyvät tavarat ainakin mukana, mikä oli nimenomaan yksi toiveista.

 

Ja sitten jälleen kerran pari pussukkaa samalla tutulla suosikkimallillani. Minusta tuo orvokkikangas oli niin kaunista, että sitä oli kesällä ihan pakko ostaa pieni pala pussukkaompeluksia varten. Nämä ovat jo menneet eteenpäin, mutta onneksi kangasta on vielä sen verran, että saan ommeltua siitä vielä pussukan itsellenikin :)

Kesävaatetta

Joka kesä mieleni tekee uusia kesävaatteita - vanhat näyttävät jotenkin vaan niin nuhjaantuneilta. Tämä kesä ei tuonut poikkeusta, ja myös alkukesän matkalle tarvittiin totta kai uusia vaatteita. Tällä kertaa ylitin itseni ja ompelin osan niistä itse. Vuosia sitten ompelin lähes tulkoon kaikki vaatteeni itse, mutta sitten neuleinnostus iski ja nyt en pitkään aikaan ole ommellut yhtäkään vaatekappaletta itselleni. Siksi voin sanoa ylittäneeni itseni...

Tämän tunikan kangas on pellavaa, ja kaava vuosien takaisesta Käsityölehdestä. Kaava oli hyvä, tunika helppo ja nopea ommella, joten melko varmasti samalla kaavalla ompelen myöhemmin vielä muutaman tunikan lisää.

Myös tätä Käsityölehden tunikan kaavaa voisin käyttää myöhemminkin. Kangas on läpikuultavaa ryppypuuvillaa, pääntien kanttasin satiinivinonauhalla. Hihansuissa on kapea kuminauha. Valkoisen topin päällä pidettynä tämä osoittautui oikein mukavaksi vaatteeksi. 

Molempien hameiden kaava on viime syksyn Modasta. Kirjavassa hameessa on yläosastaan kiinniommeltuja laskoksia, jotka antavat helmaan väljyyttä, hameen kangas on viskoosia. Yksivärisen hameen tein vuorin kaavalla ilman laskoksia sekoitekankaasta. Näistäkin hameista pidän kovasti.

Kaikkineen olen näihin vaatteisiin tyytyväinen ja mikä parasta, kynnys vaatteiden ompeluun madaltui melkoisesti saadessani hyvin käyttökelpoisia vaatteita aikaan. Kuvat sen sijaan ovat huonoja, pahoitteluni siitä!

Välipalapussukoita

Kiitos mukavista sukkakommenteista! Sukkasadosta johtuen viime aikojen käsityöt ovatkin olleet melko yksipuolisia. Ettei liiaksi tule jumiuduttua jalan lämmittimien neulomiseen, pikaisiksi välipaloiksi ompelin pari pussukkaa.

Tästä pussukkamallista on tullut selkeästi suosikkini. Hauska, hiukan erilainen ja helppotekoinen malli. Linkki ohjevideoon löytyy kesän pussukkapostauksesta. Tämä lähti postissa ilahduttamaan hyvää ystävääni. 

Vaikka sama malli onkin, ilme muuttuu ihan erilaiseksi eri kankaista ommeltuna. Tämän ompelin synttärilahjan lisäylläriksi kummitytölleni, kesällä rippilahjaksi ompelemastani tilkkupeitosta yli jääneistä kankaista.

Kuvat ovat valitettavasti jokseenkin huonoja, mutta nämä olivat pikaisen tarpeen pikatikki ja kuvatkin illan pimeydessä sisätiloissa nopeasti näpsäisty. Lisäksi en ole vielä oivaltanut, miten tämä pussukkamalli olisi paras kuvata. Ehkä harjoittelen myöhemmin, sillä varmasti tulen tekemään jatkossakin tällä mallilla, sen verran paljon siitä pidän.

Mökkituliainen

Eletään jo elokuuta - itse kullakin taitaa arjen kuviot taas pikku hiljaa käynnistyä. Mutta vielä on kesää jäljellä!

Käsitöiden teko on ollut taas vaihtelevaa. Jotakin pientä on tullut tehtyä, mutta en vaan ole jaksanut oikein mitään saattaa valmiiksi asti. Aloitin viime viikolla uudessa työpaikassa, ja uusien kuvioiden opettelu on vienyt voimia. Mutta josko se tästä vähitellen...

Keskeneräisten keskellä on kuitenkin jotain valmistakin, tosin parin viikon takaa, mutta en ole vaan saanut siirrettyä kuvia koneelle.

Mökkituliaispaketin osaksi valmistui patakinnas ja patalappu - ommellen jälleen, kuinkas muuten. Patakintaan kaava on vuosien takaa vanha hyväksi havaittu, patalapun malli omasta päästä.

Viime aikoina olen jälleen pidellyt taas puikkojakin käsissä, mistä olen ihan tyytyväinen. Aika näyttää, saanko jotain tänne blogiinkin asti... Mutta tällä erää toivon kaikille lukijoille aurinkoista ja mukavan lämmintä loppukesää!

Pussukoita puuhaillen

Kiitos taasen mukavista kommenteistanne!
Viimeisimpien projektieni myötä intoa ompeluun on löytynyt koko ajan enemmän ja nyt innostuin ompelemaan pussukoita. Surffailin netissä katsellen erilaisia malleja ja monta kivaa mallia tulikin laitettua talteen.

Pussukkatehtaani tuotanto lähti liikkeelle tästä kaavasta ja ohjeesta. Hyvän kuvitetun ohjeen mukaan oli helppo lähteä liikkeelle. Kahden takimmaisen pussukan päällikangas on melko ryhdikästä, mutta lakanakangasvuoriin kiinnitin tukikankaan. Etummaisen pussukan päällikangas on tuettu kaksipuoleisella liimaharsolla ja lisäksi vuori on ommeltu kaksinkertaisesta lakanasta.

Pussukkasurffailun tiimellyksessä löysin tämän mallin ja jokin siinä viehätti minua heti. Sivusto on saksankielinen ja minähän en osaa saksaa en yhtään, mutta ohjevideo on niin selkeä, että sen perusteella selviää ompelusta kyllä. Tätähän voi käyttää myös penaalina tai esimerkiksi puikkojen ja virkkuukoukkujen säilytykseen; ja mahtuu tähän myös pieni käsityö. Nämä helppo- ja nopeatekoiset pussukat ompelin 23x23 cm kankaanpalasta, mutta halutessaan kokoa on helppo muuttaa. Näitäkin olen kaikkia ryhdistänyt tukikankailla. 

Minulle on aina tuottanut hankaluuksia vetoketjun kiinnittäminen niin, että päätkin asettuisivat siististi. Netistä löysin muutamia erilaisia konsteja kuvin tai videoin ja niitä olen tähän asti ompelemissani pussukoissa nyt kokeillut. Ehkäpä olen löytänytkin sen tavan, jolla minä onnistun vetoketjun päät saamaan suhteellisen siististi, ainakin viimeisimpiin pussukoihin olen sen suhteen melko tyytyväinen.

Pussukoiden ompelu ei suinkaan jää tähän, vaan lisää on melko varmasti tulossa, kunhan taas ehdin ompelemaan. Näihin saa mukavasti käytettyä pieniäkin kankaanpaloja ja erilaisia malleja täytyy luonnollisesti testata...

Kesäkassi

On taas kulunut jokunen viikko etten ole juuri mitään saanut aikaiseksi. Ehkäpä tuo tilkkupeitto oli sen verran iso projekti minun mittakaavassani, että pientä väsymystä oli havaittavissa. Kiitokset teille peittokommenteistanne!

Niin vain kävi että peiton ompelu madalsi kynnystä ompelukoneen käyttöön. Äitini pyyteli uutta kesäkassia ja niinpä sen ompelu ei enää tuntunutkaan mahdottomalta ajatukselta. Kassin kaavat olivat vain melkein ehtineet paikkaan nimeltä hukka, mutta onneksi vain melkein. 

Kassin malli on tuttu ja turvallinen, olen tällä mallilla ommellut vuosien varrella useampia laukkuja. En enää edes muista, mistä aikanaan nämä kaavat sain, mutta kovassa käytössä ovat olleet. Ompelin kassin Marimekon markiisikankaasta ja vuoritin lakanakankaalla. Vuorissa on vetoketjutasku ja kassin suussa kiinnittimenä neppari.

Tilkkutyötä

Joitakin vuosia sitten käsityöharrastukseni oli oikeastaan pelkästään ompelua. Puikot eivät pysyneet kädessäni juuri ollenkaan, virkkuukoukku satunnaisesti. Sitten kävi niin, että osat vaihtuivat, ja viime vuosina ompelukone onkin saanut olla kovin rauhassa. Tässä kevään mittaan alkoi vähitellen mielenkiinto ompeluunkin palailla. 

Viimeisin käsityöprojektini olikin vaihteeksi ompelutyö. Useamman vuoden ajan olen haaveillut tekeväni jossain vaiheessa vanhimmalle kummitytölleni tilkkupeiton. Nyt oli aika vihdoin tehdä haaveista totta, sillä hän vietti viime sunnuntaina rippijuhliaan. Kummityttöni oli tosin aikeistani tietoinen ja valitsikin itse kankaat ja peiton värimaailman huoneensa sisustukseen sopivaksi. 

Ihan ensimmäinen tilkkutyöni tämä ei ollut, ehkä en muuten hommaan olisi ryhtynytkään. Edellisen tikkutyön tekemisestä on kyllä kulunut reilusti useampi vuosi ja niinpä aloittamisen kynnys oli korkea. Rippijuhlapäivä kuitenkin lähestyi kovaa vauhtia ja loppujen lopuksi peitto valmistui vajaassa kolmessa viikossa töissä käymisen ohella. 

Peitto koostuu 48 neljän neliön blokista ja sommittelin blokit vinottain symmetrisesti.  Tikkasin peiton koneella ja tikkauksista muodostui neliöihin lävistäjät. Kaikkineen peitolla on kokoa noin 175 x 220 cm ja osittain siitä johtuen peitosta oli vaikea saada riittävän selkeää kuvaa. Toivottavasti näistä kuvista sentään jotain selkoa saa.

Vaikka peitto valmistuikin melko nopeasti, mahtui matkan varrelle monenlaista pientä ja vähän isompaakin vastoinkäymistä. Lopputulokseen olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen ja siltä vaikutti myös kummityttöni saadessaan lahjan käsiinsä. Sormet alkoivat syyhytä jälleen tilkkutöihin, joten saa nähdä, puuhailenko tilkkujen parissa tässä vielä myöhemminkin.

Lopuksi vielä hiukan askartelua, sillä täytyihän juhlapäivän kunniaksi myös kortti askarrella. Tällä kertaa olen siihen itsekin tyytyväinen. Kiitokset korttiin liittyvistä ajatuksista hyvälle ystävälleni :)